Sivut

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Tänään ostin haluanmennätreffeille -takin

ja mietin tekisinkö Tinderin ja
kertoisin itsestäni
vain että haluan treffeille tässä takissa

(jättäisin mainitsematta
että ainoa
jonka oikeasti haluan
olet sinä)

lauantai 27. joulukuuta 2014

Jouluaamuna kainalossasi

ole vielä hetki siinä

minä tiedän nyt
mistä ne kaikki aina puhuvat

maanantai 22. joulukuuta 2014

Fysiikkaa: sä olet mun miinusnapa

pohjimmiltaan
meillä ei ole mitään tekemistä minkään
vaaleanpunaisen kanssa


saati sen Suuren Rakkauden

me ollaan pelkkää fysiikkaa
me ollaan magneetteja
jotka tarvii vastakappaleensa

lauantai 20. joulukuuta 2014

Sotke mut

(ei ehkä mitään uutta
sanottavaa
oikeastaan vain sama vanha ikävä)

ja tiedät kyllä,
että tulisin edelleen
istumaan autoosi koko yöksi
vaikka polttaisit kolme sätkää tunnissa
ja kertoisit kaiken eksistäsi ja siitä
miten naiset on syypäitä useimpiin eroihin
koska ne ei osaa pysyä paikoillaan.

perjantai 19. joulukuuta 2014

CVIII

tänään olisin tarvinnut sinua:
nauruasi, kosketustasi
koska
kukaan muu ei
saa ahdistustani loppumaan.

CVII

puolet pms:ää
ripaus hiipuvia ihmissuhteita
neljännes loputonta ikävää
ja neljännes itseinhoa siitä
                 ettei vain osaa lopettaa

tänään vituttaa kaikki.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

CVI

te istutte penkillä käsi kädessä
sä, ja joku ainakin kuus vuotta nuorempi blondi
                 jonka mustista kynsistä lähtee palasia
otitko sä noin nuoren siks
ettei se tajuais mitä kuuluu tasapainoiseen suhteeseen?

tuuli on kylmempi kuin pitkään aikaan
eikä lumiset puut ole enää yhtään ystävällisiä
mua iljettää katsoa blondia, miten halvalta se näyttääkään
ja miten alas sä oletkaan vajonnut
-
siinä unessa mä todella toivoin voivani vihata sua

tiistai 16. joulukuuta 2014

CV

Tänään me juhlitaan, beibi
tanssitaan ja nauretaan aamuun asti
- jotkut nalkuttaa ”keskellä viikkoa”, mutta sä näytät niille keskaria

juodaan vähän ylimakeaa siideriä
ja tiedätkö,

näytät oikeastaan aika saatanan hyvältä vähän kännissä.

Hallelujah

Kidutan itseäni, ja kuuntelen ”Hallelujah”ia yhä uudelleen ja uudelleen. Joka kerta se tuo mun mieleen yhden tietyn jätkän, jota en saisi ajatella – ja mä tiedän, ketä se on ajatellut tätä kuunnellessaan, joten silmiin tulvii lisää kyyneleitä.

Mä olen epäreilu, ja toivon, että se olisi ajatellut mua. Vaikka ei niin saa ajatella. Ja taas mä kuuntelen lisää - nyt Bon Jovin version, ja se sattuu. Taas.

Mä tiedän, miten se suklaasilmäinen jätkä katsoo tyttöään, sitä neiti x:ää, jos se kuulee tän biisin.

Mä yritän deletoida mielestäni kaikki tilanteet, joissa se jätkä on sanonut mulle jotain. Tai varsinkaan koskettanut. Mutta joka kerta saan huomata, että deletointi ei toiminutkaan.

Tänäkin iltana taidan itkeä itseni uneen

-

Ja aamulla huomaan nähneeni siitä unta. Taas.


----
Samaa sarjaa edellisen kanssa, takaumia menneisyydestä.
Kun ei ole muuta sanottavaa, tulee kaiveltua vanhoja.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Toivoisin kaikkea hyvää

Mä en ole kateellinen. Osaan koko biisin ulkoa, sen, missä lauletaan, että toivon kaikkea hyvää. Ja mä kuvittelen aina sitä kuunnellessani, että ihan oikeesti toivoisin niin.

Kun se jätkä katsoo mua suklaasilmät kiiltäen joko naurusta, tai sitten siitä, miten sillä on ikävä, mua itkettää melkein kans. Mä haluisin sanoo, että älä kiduta mua kertomalla. Mutta enhän mä sano, mä arvostan sitä, miten se haluaa puhua mulle avoimesti.

Mä tunnen sen jätkän tytön, neiti x:n. Mä tiedän, että neiti x tykkää siitä jätkästä, ja että jätkä on ihan rakastunut siihen x:ään. Kynttilöiden hohteessa mä näen, miten jätkä hyväilee suklaasilmillään sitä x:ää. Neiti x:n ilme on juuri niitä hymyjä, joita se suo kaikille ohi kulkeville kaksilahkeisille.

Suklaajätkän takia toivon, että neiti x on tosissaan.

Ei mulla tietenkään ole mitään omia intressejä siihen toiveeseen. Mutta. Joka kerta, kun se jätkä katsoo mua, kettuilee, virnistelee, yrittää kutittaa tai heittää makaronipussilla – mun mahassa muljahtaa aina.

-
Takaumia jostain kaukaa. 

tiistai 9. joulukuuta 2014

Elämän tärkein ilta

Kello 19:57
--ja yhtäkkiä mulle on ihan okei
että olit vähän kusipää ja mä olin vähän tyhmä
ja Sillanpää laulaa valo vähenee kaupungilta
tää voi olla elämäsi tärkein ilta

elämä on oikeesti ihan fine
ja tiedän, että joku jaksaa mun puolesta, jos mä en aina jaksa.

maanantai 8. joulukuuta 2014

CI

TABULA RASA

hei kuule
sen sijaan, että joka päivä
näkisit uuden aamun
vain pitkänä pimeänä tienä seuraavaan iltaan ja yöhön


muista, mikä lahja tämä maailma on;
se on joka aamu meille uusi

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Ikävän mittari:

ne sekunnit
muiston ja
kivun välillä.

tiistai 2. joulukuuta 2014

XCVII

Suurimman osan päivästä oot mulle
yks pahe muiden joukossa
mutta illalla
kun katson sun uuttaa kuvaa jossa sä naurat
mä itken enemmän kuin pitkään aikaan.

tiistai 25. marraskuuta 2014

XCIV

Yhdellä ohuella henkäyksellä
- siihen missä niska ja kaula kohtaavat –
saat minut niin
pieniksi hitusiksi
halua ja ikävää

että en tiedä
kuka minusta enää kokonaisen tekee.

maanantai 24. marraskuuta 2014

XCII

Maisema on melkein harmaa
vaikka lumi satoi juuri ja

minä odotan
ja
toivon
että viimein saapuisi hän
joka tahtoo
ottaa ongelmani omikseen,
tahtoo halata silloin kun minä en enää jaksa nousta,
tahtoo nauraa kanssani aamuun asti


taivas punertaa
ja minä käännyn kotiin
vaikka en olekaan varma
mihin suuntaan kävelisin.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

XC

Pyöräillessä näkee juuri oikeasta kulmasta
ne vesilammikkoihin tipahtelevat vesipisarat
jotka katulamppujen valossa
näyttäytyvät kauniina hetkenä.


(2010)                    

LXXXIX

Eniten nauttisin silti siitä
että saisin aamuisin herätä
vierestäsi
kun valon säteet eivät ylitä
huoneen haurasta hämärää
ja meillä on aikaa vielä
vielä
vielä
tämä kosketus.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kääri minut pumpuliin

Olen niin lopen kyllästynyt
rikkomaan itseäni aina uudelleen
samoin teräviin reunoihin
sanoihin
niihin, joiden edelliset arvet ehtivät juuri parantua

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

LXXXVIII

Vaikka minä niin saatanan hyvin
tiedänkin,
että elämässä ei ole voittajia
tai häviäjiä,
on vain niitä, jotka jatkoivat elämäänsä,
ja niitä jotka eivät

en minä aina millään jaksaisi jatkaa.

Minä tahtoisin kuulla äänesi niskassani
tuntea sormet lapaluissani ja väittää vastaan
pelkästä suunsoittamisen ilosta.

LXXXVII

Olet niin lähellä
että saattaisin pelätä, jos et pitäisi kiinni
Pimeyteen katsoessa
voi puhua mitä vain, loputtomasti
ja voi taivas miten minä rakastankaan ääntäsi!

olen vain pieni tyttö
joka ei tiedä mistään mitään
ja jota samaan aikaan naurattaa ja itkettää
koska maailma on niin suuri
ja turva on vain siinä kainalossasi.

tiistai 4. marraskuuta 2014

LXXXI

Kaikille muille
kaikista muista asioista

on helppoa sanoa
että aika parantaa.

tiistai 28. lokakuuta 2014

LXXIX

Sano
sano etten minä kuvittele

sano että et ole tuollainen
vain kohteliaisuudesta

maanantai 27. lokakuuta 2014

Kieroutuneisuuksia:

Sen tietyn
vihan toinen puoli
on aina
rakkaus.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Kuuntelen Wiskaria ja ajattelen

elämä on välillä niin turhaa
mutta on se myös tiettyinä iltahetkinä teemuki kädessä
kynttilöiden valossa niin
pirun kaunista


--ja välillä on ihan okei olla vähän hukassa

perjantai 24. lokakuuta 2014

Totuuksia, rakkaani

Kaksi rikkinäistä
eivät ikinä muutu
yhdessä ehyeksi

vaikka miten uskoisi, toivoisi, rakastaisi,
sielujen säröt eivät osu
yksiin,
vereslihalla olevat arvet
eivät parane kun laittaa silmät kiinni
ja suutelee ikuisuuden ja toivoo


vasta kaksi ehyttä
voivat olla yhdessä kokonaisia

torstai 23. lokakuuta 2014

LXXVIII

Suloisinta on herätä aamulla siihen
että olet ajatellut minua

teevesi on lämmintä termospullossa
ja vastaan viestiisi että tahtoisin nähdä sinut nyt enkä vasta marraskuussa.

tiistai 21. lokakuuta 2014

LXXVII

Maailma on sama meille kaikille
pitäisi vain avata silmät
ja katsoa

maanantai 20. lokakuuta 2014

Ikinä

En tainnut ikinä kertoa sinulle
miten hyvältä näytit
lumisateessa hieman liian ohuessa takissa
hiutaleet takertuneena silmäripsiin
ja vähän palelevana ja eksyneen oloisena


En tainnut ikinä kertoa sitäkään
miten aina haluaisin vain halata sinua
enkä päästää ikinä irti

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

LXXV

Harhailen
ilman karttaa ja kompassia
sotkeudun sanojesi takkuiseen verkkoon
hukun omiin loputtomiin toiveisiini,

vastaisin
vaikka soittaisit kahdelta yöllä

maanantai 13. lokakuuta 2014

LXXIII

se surullisen kuuluisa norsu
kasvaa lasikaupassaan ainakin kolminkertaiseksi
kun me nukumme samassa huoneessa
eri sängyissä

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

LXX

Pimeinä yksinäisinä iltoina
muistan vaan sen
miten piirsit kielenkärjelläs mun lapaluut taas näkyviksi

tuu piirtämään mut taas henkiin
ennen kuin hukun tähän peittoon joka on tehty kahdellle

tiistai 7. lokakuuta 2014

LXIX

seison niin lähellä sinua
että voisin koskea, halata, silittää
painaa huulet sun korvan juureen
nostan jo kättä tarttuakseni susta kiinni ennen kuin menet


--ja minä olen sama kuin kipu, ikävä.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

LXVII

Maailma on niin kaunis
että kirvelee katsoa

keltaiset vaahteranlehdet vasten pilvetöntä taivasta,
tulet mieleen
koska kanssasi kaikki näytti vielä kauniimmalta,
ja kanssasi muistin
miten arvaamatonta elämä on,
opetit minulle miten ei murehdita eilisiä tai huomisia,
kunpa muistaisin edes puolet niistä ohjeista
joita annoit aamuviiden tienoilla, kun kumpikaan ei ollut varma
näimmekö vain samaa unta--


jo lakastuneita lehtiä harmaalla asfaltilla,
kävikö niille kuten meille?

lauantai 27. syyskuuta 2014

LXV

Elämäni on tällä hetkellä koottuna
Marimekon punaiseen Unikko-pussiin
sulassa sovussa deodorantti, hammasharja, hiusvaha, kaikki mitä minulla on

aina menossa, aina tulossa, pakkaamassa
ja kaipaan vain sitä
että jossain olisi joku joka odottaa minua kotiin

tiistai 23. syyskuuta 2014

Onni

kun silmänräpäyksen ajan
on kotoinen olo.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Iltaisin

Kun on kääntänyt kylkeä kymmeniä kertoja
ja uponnut hitusen liian
syvälle muistoihin,
ei tahtoisi mitään muuta enempää
kuin että joku lähettäisi

hyvänyöntoivotuksena sydämen.

torstai 18. syyskuuta 2014

LX

--- ja minä vain hukun ja hukun
enkä kerta kaikkiaan osaa juuri nyt koota sanoiksi
kaikkia niitä toisistaan irtonaisina tempovia
haituvia

olen irronnut kaarnanpala keskellä merta,
katselen rannan kauniita valoja
ja syksyn ruskistamia lehtiä
-      mihin kesä katosi?

mihin olen menossa
mistä tulossa
tämä absurdi ohikulkumatka, peli, elämä
tekee minut hulluksi niinä hetkinä
kun en ole ihan varma
nauraako vai itkeä

lauantai 13. syyskuuta 2014

Yhtenä iltana

Kyselet syvällisiä,
(missä haluaisin asua isona
mistä unelmoin)

silität hiljaa paljasta vatsaani ja minä,
minä yritän vastata ja muistaa
olla fiksu ja filmaattinen,
kuulostaa oikein tyttöystävämateriaalilta ja --

voihyväjumala --

”kerro vain” mutiset niskaani
enkä minä muista edes nimeäni enää

tiistai 9. syyskuuta 2014

LVIII

aina pitäisi muistaa:
ei mikään pakota
vain tyytymään
siihen mitä annetaan

lauantai 6. syyskuuta 2014

LVII

Haluan pienen vuokrarivarikolmion
keittiönpöydälle Marimekon vahakankaan
ja ison teevedenkeittimen leivänpaahtimen asuntolainan perheauton
ammatin ja palkkaa

Haluan hirsitalon rinnetontille ja
jonkun jonka kainalossa katsoa
kympinuutiset urheiluruudut ja Petri Takalat ja tapella
siitä kenen vuoro on imuroida
tai vaihtaa vaippa krotiilipotkupukuiselle pikkuiselle


Mutta en halua kasvaa aikuiseksi isolla A:lla

torstai 4. syyskuuta 2014

LVI

maailma käy kierroksilla
joita en jaksa laskea,
kaikki askeltavat kuvioita
joita minä en osaa tanssia

saisko kaiken hieman hitaampaa kiitos!

Antakaa vielä pieni hetki aikaa,

ja uusintoina ne Satamakadun auringonlaskut
joita sinä katselit kanssani


lauantai 30. elokuuta 2014

Se on vain matematiikkaa

Eksaktisti eksponentiaalinen ikävä
kasvaa lineaarisesti
joka hetki

kun yritän pitää kiinni kaikesta siitä
mitä minulla tässä kaupungissa
joskus oli.

torstai 28. elokuuta 2014

LIII

Olen halkeillut maljakko
joka pysyy kasassa
jos ei tuule

kunpa joku tulisi
ja liimaisi minut ehyeksi

maanantai 25. elokuuta 2014

LII (ja sata)

Jostain ihmisistä jää
suurempi
merkittävämpi
syvempi
jälki kuin toisista

En muista
puoliakaan siitä
mitä tahtoisin muistaa
(sun silmät ja hymyn)

mutta
en ole sama kuin ennen sua,
                 ja kaipa siitä pitäisi kiittää.

lauantai 23. elokuuta 2014

Älä kysy mitään

”Kaikki on hyvin”
ja toivon että kukaan ei katso
silmiin.

Mutta mulla on halpaa punaviiniä
ystäviä
ja tulevaisuus ja vesimelonihuulirasvaa
- kyllä mä vielä nousen lentoon.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

LI

Muista, kultaseni
ettei tässä maailmassa
mitään makseta takautuvasti

muista vaatia
itsellesi vain parasta
ei sitä ehkä anneta,
mutta mitään
et saa pyytämättä


ja kuulehan nyt,


murra kahleesi
ja muista

vain taivas on kattona sinulle.

maanantai 18. elokuuta 2014

Leikki

Halaisitko uudestaan:
voitaisiin leikkiä
että poskeni kuuluu
oikeasti
kaulaasi vasten
ja että ollaan toisillemme

ne ihmiset.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

XLIX

En saa kiinni
tästä hetkestä
sillä minulla on
kerrankin kaikkea,

onni kulki jostain läheltä.

perjantai 8. elokuuta 2014

XLVII

Aurinkolaseilla on hyvä luoda
illuusio:
kaikki on hyvin,
siristelen silmiäni vain valon takia,
raidat poskillani
ovat vain harhoja

olen jäljiltäsi vain vähän palasina.

maanantai 4. elokuuta 2014

XLV

Kävelen
porras kerrallaan

jokainen vie minua
kauemmas sinusta
ja en haluaisi mitään muuta
kuin huutaa
että käänny nyt saatana takaisin.

torstai 31. heinäkuuta 2014

Laula minulle

Joskus on hyvä
juuri tässä

kätesi ympärilläni
ja
haluan vain kuunnella
alusta ja aina vain alusta

kun laulat minulle
kauniita unia,
onnellisia loppuja,

rakkaustarinoita.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Itkisitkö onnesta

jos aina kun näemme
kuvittelisimme
kaiken tapahtuvan
ensimmäistä kertaa?

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Silmät

Sinun takiasi minä
pukeudun pitsiin
ja nauran liikaa
- näetkö?

Joku taisi väittää
silmien olevan sielun peili
joten voisitko katsoa
vielä uudelleen kohti.

40100

Illat pimenevät nopeammin
en tahdo uskoa
että elokuu koittaa pian.

Voitaisiin jäädä tähän
missä eilinen ja viime viikko
sulavat vain hetkiksi, jotka
haluan muistaa vielä
kun vaahtera pudottaa lehtensä.


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Merkki

Kun suljet silmäsi
ja näet vain ne tietyt kasvot.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

XLIV

Vihaaminen olisi niin paljon helpompaa

enkä ehkä enää
tuijottaisi tunteja
ikkunasta teemuki kädessä
vain koska
luulin muistavani taas lisää.

lauantai 19. heinäkuuta 2014

XLIII

Joskus
(kun puut piirtyvät harmaata taivasta vasten
vauhtiviivoina
ja vaunussa tuoksuu tupakka)
mitkään muut muistot
eivät tunnu todemmilta
kuin sinä.

XLII

Tyttö ja poika
halaavat tiukasti, nauravat,
heille vain taivas on rajana.

Minä katselen
puiden latvoja
ja yritän niin kiivaasti
olla muistamatta
että tunnen sormesi
ihollani.

Aina matkalla jonnekin

Eniten voin luottaa itseeni
ja maailmaan
kun olen tulossa jostakin
enkä tiedä määränpäätä.

Minulla on seuranani Egotrippi, maisemat ja muistot,
enkä voi tehdä mitään

millekään.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

XLI

Miten helvetin hankalaa on päästä
taas lentoon
ja uskoa siipien kantavan.

Ensimmäinen
yksinäinen matka,
omilla siivillä
taivaasta helvettiin ja takaisin

mä pärjään ihan itse.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Minä muistan

Näin minä muistan sinut:

Ojentelemassa suolatikkuja suuhuni
ja laulamassa minulle hiljaa,
huulet niskassa niin etten huomaa.

lauantai 12. heinäkuuta 2014

XXXIX

Tapeltaisiin edes saatana
niin ei tarvis joka kerta
yrittää olla
kuin ei oltaiskaan

ja kuvitella
että sä et huomaa sitä ilmettä mun kasvoilla
kun katon sua
ja tiedän että
oot jonkun toisen.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Unohtaminen

Ehkä mua eniten
- kaiken jälkeen -
pelottaa
se miten nopeeta
ihmisaivojen plastisiteetin toiminta on

tätähän mä odotin
mutta nyt jäljellä on ihmetys:
näinkö vähän mä lopulta tunnen?

perjantai 4. heinäkuuta 2014

XXXVII

Miljoonia itkettyjä minuutteja
väkisin väännettyjä hymyjä
ja elämän yrityksiä
lyödä multa jalat alta,

tänään tajuan eläväni.

Viimein
peli on 1-0 mulle,

haista paska maailma!

torstai 3. heinäkuuta 2014

Arki on pelastus

Kun joka aamu on pakko nousta,
on helpompaa jättää surematta.

Kun rutiinit seuraavat toisiaan
ja toistan samoja lauseita kaikille,
en ehdi miettiä
mitä sanoisin sinulle.

Kotimatkalla
kun radion biisivalinnat eivät ahdista
ja puhuminen parantaa haavoja,
tiedän:

elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen ihanaa.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

XXXVI

Iltateeni äärellä usein mietin
miten eritavalla asiat voisivatkaan olla

ehkä meillä olisi
keittiössä kattiloita
mattoja olohuoneessa
ja riitoja imurointivuoroista,

mene ja tiedä!

tai sitten
voisin olla
eksyneempi
yksinäisempi
onnettomampi

nyt osaan kuitenkin hengittää,
eikä sitruunatee ole koskaan ollut näin hyvää.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

XXXV

Ikään kuin ajatukseni
aavistaisivat,
etten puolikuntoisena jaksa
pistää niille vastaan.

Menneet kuukaudet
tuntuvat todemmilta
kuin huominen tai tämä hetki


ja olen liian epävarma sanoakseni
kaiken olevan hölynpölyä,
kuumeisten aivojeni unelmia.

...

Älä harmittele mielessäsi asioiden kulkua,
eivät ne piittaa sinun harmitteluistasi.
Kuinka naurettavaa ja turhaa onkaan
hämmästellä mitään
mitä elämässä voi tapahtua.

(Marcus Aurelius)

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Hukassa

Keskittyisit, kultaseni,
tähän päivään
samalla intensiteetillä
minkä tuhlaat
eilisiin ja huomisiin
ikävöintiin ja haaveisiin

Ei tämä täydellistä ole,
ei todellakaan,
enkä minä niin väitä

mutta et sinä itseäsi eilisen varjoista löydä.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

XXXIV

Aurinko paistaa,
kaikki on hyvin (haluan uskoa niin)

miehet soittavat suuta,
naurattavat
ja silti sinä olet edelleen siellä jossain

haaveideni varjoissa.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Summer

Kalajoen hiekkaa
kengissä, varpaissa ja suussa

Nauran niin etten sitten ikinä
mitäs siitä, etten edes tiedä, mihin oltiin menossa!

on kesä
eikä kylmä ilma haittaa
joku toivottaa
 helvetin hyvää juhannusta

ja hei
koko maailma on mun!

tiistai 17. kesäkuuta 2014

XXXIII

Nojaan vastatuuleen
yritän kävellä
ja toivon
että tuulisi vielä lujempaa
- kyyneleet eivät ehtisi leukaan saakka.


Kotona peilissä
pieni tyttö
jonka kasvoilla
risteilevät
jäljet sinusta.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

XXXII

Pistepiste laulaa vedestä kämmenellä
mä oon tyhjää ilmaa
niin kuin laulussakin sanotaan,

en saa otetta itsestäni.

Ikään kuin oisin
jeesusteipillä koottu hahmo,
vaivoin kasaan kursittu,
ja nää mun palat ei pysyis kovin kauan näin.


On eilinen ja huominen ja ensi vuos,
mutta mulle riittäis,
jos muistaisin taas
miten hengitetään.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Lappi

Hiljaisuus ympyröinä kaikkialla                       veden pinta läikkyy
ainoita ääniä, ohut virtaus poskella
puiden suhina                              
pehmeänä kuin peitto.

Kädet pitävät kiinni                                        aurinko leikkii hippaa
hiljaisuuden äänet kaikuvat
kaikuvat
kaikuvat
ja hiljaisuuteen jää vain kohina. Hengitys.

Jylhät maisemat, tiiviinä verkkona                  et halua irrottaa
Isän käsien ihmeet
kaikki on jo

ihan siinä vieressä. 

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Näin kai sen pitää mennä

Nimesi
on enää arpeutunut haava lapaluussani,
siinä vasemmassa.

Muistan kyllä kaiken
(ja miten voisinkaan unohtaa)
mutta uusi elämä
                                  jälleen kerran

odottaa kulman takana
ja sinä tunnut yhä vain katoavammalta.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

XXXI

Maanantai

Vaikka pakeneminen ei ole hyväksi,
joskus on parempi lähteä kuin jäädä.

Kiskot vievät minua,
olen vastuussa vain itsestäni
ja itselleni.

Junassa,
kun sadepisarat ropisevat
ja maisemat ovat liian outoja
ja jonkun takki tuoksuu himpun verran liian tutulle tupakalle,
olen vahvempi kuin pitkään aikaan.

-
Keskiviikko

Paluumatkat ovat aina haikeampia kuin saapumiset.

Onni on pieniä asioita:
torkkumista,
hyvännäköinen konduktööri,
ne miljoonat suunnitelmat (joita äkkiä sataa taivaalta),
suklaata,
rääkistä kipeät lihakset,
ja se miten jonkun kanssa voi nauraa vaikka aamuyöhön asti.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

...

Kaikkea saa tehdä
kaikkea pitää tehdä
kaikkia ovia täytyy tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.

On vain yksi ehto,
elinehto:


Värisevää sielua
ei saa tallata.


(Tommy Tabermann)

-
Jostain syystä tällä hetkellä on helpompaa lainata sanat muilta. Itse en saa aikaan, sanat tuntuvat kadonneen. Toivottavasti se on vain hetkellistä.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

XXVII

jos jotain,
niin minä olen oppinut,
ettei haaveilematta
voi ikinä
täyttää toiveitaan.

maanantai 26. toukokuuta 2014

XXVI

”Kumpaa sinä pelkäät: melua vai rauhaa?”
kysyt ja painat huulesi niskaani.

Väitän sinulle, että en pelkää mitään.
Olen aina ollut hyvä puhumaan
ihmisiä pyörryksiin
etkä sinäkään sitä kiistä.

Jos riittävän kauan
uskottelen, että näin on,
en pelkää enää
mitään.


Melussa on se vika,
että siellä kadottaa ajatuksensa.
Voi siis olla,
että kadotan sen mitä minulla sinusta on.

Rauha on jotain
mitä minulla ei ole;
kaikki mikä on ihmiselle uutta,
pelottaa.
Taidan vastata sekä että.


Ja sitten tulet sinä, ja sanot:
”pelkääminen ei auta mitään”

ja minä uskon, koska minä uskon kaiken mitä sinä sanot.


-
Inspiraatio saapui Aliquando insanire iucundum est -blogista; kyseessä oli haaste, mutta otin taiteilijan vapauden ja käytin vain yhden kysymyksen niistä useista (ja senkin hieman kyseenalaiseen tyyliin). Kiitos silti haastamisesta!

lauantai 24. toukokuuta 2014

...

"Kyky ajatella tänään 
eri lailla kuin eilen
erottaa viisaan itsepäisestä."

(John Steinbeck)

torstai 22. toukokuuta 2014

XXIV

Rakastan niitä aamuja
kun saa loputtomiin juoda teetä
ja katsella koivujen vihreitä lehtiä.

Rakastan niitä hetkiä
kun muistan
miten pehmeät kädet sinulla on
ja sanot
että tämä ei ole leikkiä.

Rakastan sitä pimeyttä
joka kätkee kaiken epävarmuuden
eikä ole muita kuin sinä.


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

XXIII

Päiväni kumisevat tyhjyyttään

                 keisarinmorsianta ja hannatädinkakkuja

elämäni pysyy raiteillaan
vain koska en jaksa enää
kuvitella.

Haaveeni ovat tallessa
eikä minun tarvitse
                 onneksi
paimentaa niitä.

Unelmiani te ette minulta vie.

Mä en yksin osaa

mä tarvisin kompassin
että pääsisin joskus tästä helvetistä pois
siltä tää maailma tuntuu, maailma sun jälkees

musta tuntuu etten oo elossa, en vaan osaa
en osaa olla minä
en osaa jatkaa
en.

-
Otsikon copyright Kaija Koo, en keksinyt itse.

tiistai 20. toukokuuta 2014

...

Kun omia sanoja ei ole, on onneksi Juha Tapio:

Saatan tarvita vain vähän aikaa 
että saatan
tämän kaiken joskus kauniimpana 
tulla näkemään
kunhan ensin totuttelen 
ikävään.

(Juha Tapio: Saatan)

perjantai 16. toukokuuta 2014

Kolmen vuoden työ

Muutama kirjain
voi joskus
tehdä ihmisen onnelliseksi.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Carpe diem, rakas

Kuinka usein
sitä pettyykään itseensä
ja ihmisiin.

Täällä on aina pettymyksiä niille
jotka odottavat pettyvänsä,
ole siis vahva, kultaseni

toivo, usko, rakasta
kuin huomista ei olisi
ja eilinen ei huutaisi huomiota,

kuin eläisit tässä ja nyt.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Vuonna 2008

Elämä soljuu eteenpäin tasaisena virtana,
kysymättä minulta mitään.

Joskus tahtoisin
pysäyttää sen tiettyihin hetkiin
sanoihin
tekoihin
katseisiin
kosketuksiin
jotka voisin sulkea omaan pieneen häkkiinsä,
ja vapauttaisin ne sitten,
kun ne kertoisivat

elämäntarinani.

-

Mitä kertookaan minusta kun ymmärrän kolmetoistavuotiasta itseäni?

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

XX

Vaikka kaiken muun
veisitte pois

jää silti muistot
ja elämä,

                 se, jota ei ole jokaisella kuin yksi,
mutta mahdollisuuksia saatetaan antaa useampia


en saa hukata niitä!

perjantai 9. toukokuuta 2014

XIX

Tahtoisin unohtaa todellisuuden
paeta kaikkea tätä
humaltua ylimakeasta siideristä ja luulla
että kaikki on niin kuin ennen

ja nauttia vain ja ainoastaan
siitä pienestä hetkestä,
                                  siitä ainoasta joka on totta


mikäpä minä olen mitään toivomaan,
enhän osaa edes tässä todellisuudessa olla läsnä.

torstai 8. toukokuuta 2014

”Mustekaloilla on kolme sydäntä, mulla vaan yks, ja sitä ei saa särkeä”

Viisas mies tuo Anssi Kela, mietit,
                 ja sytytät kolmannen tupakan

(punasta mallua, minä muistan vuosienkin jälkeen)

sinä et katso kohti,
kun siteeraat
Dingoa: ”tässä sellissä riutuu särkyneet
                 sydämet”
ja tupakkasi kärki hehkuu kuin kuu.

Et uskaltanut silloinkaan
puhua suoraan

aina minä laitoin sanoja suuhusi
tai joskus harvoin
otit ne viisailta miehiltä


kuten Neumann tai Kela.